Arkiblues 1/52 – Sisaruus on asia, jota en voi koskaan kokea



"Kattokaa tänne!"

Haluan pyöräyttää juttusarjan arjesta. Yhden kuvan kerran viikossa siitä mitä elämässä tapahtuu just nyt! Monta kertaa ne hyvät ja hauskat, välittömät tilanteet ovat parhaita mitä voi olla. Haluan muistaa ne näin!

5. heinäkuuta

Tänään on satanut kaakon kulmalla kyllä niin paljon, ettei mitään rajaa! Edelleen taivas itkee hiukan turhan tiheästi.
Koukkasin esikoisen töistä kotiin illan suussa. Ei todellakaan kiva kävellä missään varusteissa tässä kelissä, joka olomuodoltaan muistuttaa kunnon syysmyrskyä. Vaikka pikku veli oli sitä mieltä, että ei haittaa ja viiletti pitkin pihaa paita märkänä.

Sitä sanomatonta sisaruutta. Miksi en tunnista sitä?

Arvasin kyllä, että tänään saattaa keittön saralla tapahtua jotain mysteeristä. Sillä kesäisen herkullinen kaalilaatiikkoni sai nuoremman polven kiertämään keittiön kaukaa! Kummaa sakkia!

(Jottei yksin tarvitse isoa kaalilaatikkoa hotkia ja iloisesti kaasutella loppu viikkoa,  tarvitsin rikostoverin. Pakkasin myös perheen urospuolisen kassiin samaa evääksi. PAM! PAM! )

Kyllästyneen ja nälkäisen oloinen kaksikko päättikin kokata salaattia ja muita iltaherkkuja keskenään. Voisin ristiä kuvan kuukauden kuvaksi, niin harvoin nämä ovat tänä kesänä kerenneet kimpassa höpisemään ja tekemään mitään. 

Kaksikkoa salaa seuratessa huomaan sen, ettei oikein ymmärrä heitä. Sen minkä luulee nahisteluksi on heille hauskan pitoa. Sitä sanomatonta sisaruutta.

Miksi en tunnista sitä? Ehkä siksi, ettei itsellä ole sisaruksia. Ainoana lapsena en osaa asettua näiden kahden asemaan.

En koskaan kaivannut sisaruksia nuorempana. Nyt joskus toivoisin omia lapsia katsoessani, että voisin kokea saman. Millaista se olisi?

Olisiko meitä kaksi pulpattavaa ja nauravaa sisarta? Vai olisiko veljeni millainen? Vahtiva vai vahdittavissa? Ajatuskin on melkoisen kutkuttava. Kumman vanhemman piirteet hänessä näkyisi?
Kuitenkin nyt saan seurata omien lasteni sisaruutta ja katsoa kuinka se kehittyy vuosien varrella. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä vuodet tuovat tullessaan.

Sisaruus taitaa olla suurta rikkautta, jonka ymmärtää vain olemalla toinen heistä?

Arkea ja elämän iloja voit seurata myös Instagramissa satua.vai.totta ja Facebookissa Satua vai totta. Kipinkapin sinne vaan!

Ei kommentteja

Kiitos, kun jätit kommenttisi ♥

INSTAGRAM @satua.vai.totta